maanantai 10. marraskuuta 2014

Marraskuun kuukauden kuvat

Lokakuun teksti

Sakari Pälsi, Näppäilkää hyviä kuvia, Otava 1930:” Vapaus on näppäilijän kalleimpia etuoikeuksia ja sitä on suojeltava. Tätä vapautta on varjeltava etupäässä näppäilijän omalta yksipuolisuudelta. Kiintymys määrättyyn aihealaan, kaavamaistuva kuvaottotapa ja muut ahtaat harrastukset ovat pahoja merkkejä. Silloin on parasta heittäytyä toisaalle, samantekevää minne, kunhan joutuu kylliksi etäälle vapautta uhkaavasta piiristä. Tällaisia syrjähyppyjä voi tehdä muutenkin, vain virkistäytyäkseen.”

Marraskuun kuvien aiheena oli Epätodellinen.  Aihe tarjosi mahdollisuuden  mielikuvitukselliseen ilotulitukseen ja räiskyvään irrotteluun sinänsä abstraktin aiheen parissa.  Pälsin väitettä ajatellen aihe oli erinomainen tarjotessaan mahdollisuuden mennä luvanvaraisesti oman mukavuusalueen ulkopuolelle. 

Kuvatarjonta oli hyvin monipuolinen. Valikoima tarjosi hienon kattauksen perinteisen valokuvan keinoin toteutettuja näkemyksiä tai digitaalisia ongelman ratkaisuja sinänsä abstraktin ja vaikean aiheen ympäriltä.

Kuvien arvioinnissa keskityimme tällä kertaa arviointiohjeiden kohtiin KUVA ja SOMMITTELU.
Taiteen tehtävä on herättää ihmisessä erilaisia tunnetiloja ja tuoda esille yhteiskuntakritiikkiä. Joukossa oli tällä kertaa selvästi tunnetiloja, iloa, riemua, inhoa, herättäviä kuvia.  Riemua herättivät mm Laurin Lähteekö tämä kuudessa kympissä, Pekan Take me to your leader ja niinikään Pekan Kuplamestari. Negatiiviset tuntemukset kiteytyvät Heidin lävistysesityksestä kuvattuun Needles- kuvaan.

Hyvässä kuvassa on tarina, joka avautuu kuvaa katsomalla. Hyvän tarinan avaamiseen ei tarvita tekstiä kuvatekstistä puhumattakaan.

Huumori on vaikea taiteenlaji. Marraskuun kuvien joukossa oli useita humoristisia näkemyksiä epätodellisuuteen.  Humorististen kuvien taustalta voi usein useita kerroksia , kuten Jan-Peter Palmusen työssä Ready to go . Vast’edes konsultin kohdatessani mieleeni tulee varmasti sananlasku ’Ei ole konsulttia karvoihin katsomista’.

Markus Laakson Every breath you take on mainio hetki lasten leikistä valon kanssa. Sinänsä pelottava kummitus muuttuu tarkemmin katsottuna naurua pidätteleväksi kummitukseksi.
Yhteiskuntakriittisiäkin kannanottoja joukosta on löydettävissä. Petrin Feeling Light-headed kuvaa yksilön asemaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään.

Lisää Pälsiä : ”Etevästi valmistettua taidevalokuvaa, jossa valaistus ja ilmavuus ja tasapaino ovat hyvät, katselee mielikseen, vaikka sen aihe olisi aivan vähäpätöinen ja kuva siis vailla varsinaista sisältöä.”

Kuvan sommittelu määrittää, onko kuva helppo vai vaikea katsoa. Pälsin mainitsema ilmavuus ja tasapaino ovat näitä tekijöitä. Sommittelun avulla vaikutetaan katsomiskokemukseen. Sommittelu muodostuu kuvan elementtien sijoittelusta, käytettävistä linjoista, muodoista ja pinnoista.

Sommittelusäännöt auttavat alussa kehittämään omaa kuvailmaisua parempaan suuntaan. Jatkossa säännöt  hallitseva ja niitä tietoisesti rikkovan kuvaajan töitä on edelleen ilo katsella. Mutta sääntöjen rikkominen ei ole itseisarvo vaan taitavissa käsissä mielenkiintoinen tehokeino.

Kuvan tekeminen ei vaadi välttämättä mittavaa kuvankäsittelyä. Tämän kuukauden aihe laittoi mielikuvituksen liikkeelle ja toi esille satuja ja tarinoita muutaman vitsin lisäksi. Joukossa oli muutama taiten toteutettu yhdellä valotuksella ja jälkikäsittelyssä toteutettu valokuva.
Sami Konton tyttärensä ideoita toteuttavat kuvat olivat mukavia katsella. Ilmaisussa oli havaitavissa jopa viitteitä Film Noir- kuvamaailmaan (gSAM_4761-3 ja Old mortuary)  ja yllättävää odotuksia rikkovaa huumoria (Sami_Kontto_Energy girls).

Niko Puumalaisen keiju- tai enkelikuvat (In the forest ja Red Head Angel) ovat toinen esimerkki hienoista yhden valotuksen kuvista. Huolelinen suunnittelu, hyvä tarina ja taiten tehty jälkikäsittely antavat kuville Nikomaisen leiman.

Kolmas lainaus Pälsiltä:”Teknillisesti virheettömät ja autavan selkeät kuvat ovat kelvollisia näppäilykuvia. Niistä voi valita parhaat määräämällä niiden tarkoituksen. Mieskohtaiseksi muistiinpanoksi kelpaa huonokin kuva. Muille näytettäväksi aiotun kuvan tulee olla ainakin teknillisesti tyydyttävä. Julkaistavaksi tarkoitetussa kuvassa on selkeys suurin avu.”

Pälsin mainitsema selkeys ei tarkoita kauttaaltaan terävää ja tarkkaa kuvaa, vaan taiten käytettyä terävyysaluetta pääkohteen irrottamiseksi. Taustasta irrotus voidaan toki tehdä muillakin keinoin, esimerkiksi valolla tai riittävällä kontrastilla.

Valotus on ongelmallinen käytännössä kaikissa tilanteissa. Valotusta voi korjata kuvaustilanteessa vallitsevien olosuhteiden mukaan tai jälkikäsittelyssä. Automaattiohjelmien välttäminen ja RAW- formaatissa kuvaaminen helpottavat kokonaisuuden hallintaa.

Arviointilautakunnan suosikkikuva on tällä kertaa riemastuttava Pekka Huuskosen Take me to your leader kuvan vähäisistä teknisistä rajoitteista huolimatta. Mainio myönteinen iloittelu mielikuvitusmaailmassa Vesa Lehtimäen jalanjäljissä. Kuvaaja on lisäksi laittanut itsensä likoon. Hyvä Pekka!

Sakari Pälsin oppeja mukaillen- Näppäilkää hyviä kuvia

Lauri ja Petteri

PS, Joulukussa ennakkoarvioinnin suorittavat Lauri ja Pasi. He tekevät arvioinnista omanlaisensa, tämä oli tällä kertaa tällainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti