Lokakuun teksti
Sakari Pälsi, Näppäilkää
hyviä kuvia, Otava 1930:” Vapaus on näppäilijän kalleimpia etuoikeuksia ja
sitä on suojeltava. Tätä vapautta on varjeltava etupäässä näppäilijän omalta
yksipuolisuudelta. Kiintymys määrättyyn aihealaan, kaavamaistuva kuvaottotapa
ja muut ahtaat harrastukset ovat pahoja merkkejä. Silloin on parasta heittäytyä
toisaalle, samantekevää minne, kunhan joutuu kylliksi etäälle vapautta
uhkaavasta piiristä. Tällaisia syrjähyppyjä voi tehdä muutenkin, vain
virkistäytyäkseen.”
Marraskuun kuvien aiheena oli Epätodellinen. Aihe tarjosi mahdollisuuden
mielikuvitukselliseen ilotulitukseen ja räiskyvään
irrotteluun sinänsä abstraktin aiheen parissa. Pälsin väitettä ajatellen aihe oli erinomainen
tarjotessaan mahdollisuuden mennä luvanvaraisesti oman mukavuusalueen
ulkopuolelle.
Kuvatarjonta oli hyvin monipuolinen. Valikoima tarjosi
hienon kattauksen perinteisen valokuvan keinoin toteutettuja näkemyksiä tai
digitaalisia ongelman ratkaisuja sinänsä abstraktin ja vaikean aiheen ympäriltä.
Kuvien arvioinnissa keskityimme tällä kertaa arviointiohjeiden
kohtiin KUVA ja SOMMITTELU.
Taiteen tehtävä on herättää ihmisessä erilaisia tunnetiloja
ja tuoda esille yhteiskuntakritiikkiä. Joukossa oli tällä kertaa selvästi
tunnetiloja, iloa, riemua, inhoa, herättäviä kuvia. Riemua herättivät mm Laurin Lähteekö
tämä kuudessa kympissä, Pekan Take
me to your leader ja niinikään Pekan Kuplamestari.
Negatiiviset tuntemukset kiteytyvät Heidin lävistysesityksestä kuvattuun Needles-
kuvaan.
Hyvässä kuvassa on tarina, joka avautuu kuvaa katsomalla.
Hyvän tarinan avaamiseen ei tarvita tekstiä kuvatekstistä puhumattakaan.
Huumori on vaikea taiteenlaji. Marraskuun kuvien joukossa
oli useita humoristisia näkemyksiä epätodellisuuteen. Humorististen kuvien taustalta voi usein
useita kerroksia , kuten Jan-Peter Palmusen työssä Ready
to go . Vast’edes konsultin kohdatessani mieleeni tulee varmasti sananlasku
’Ei ole konsulttia karvoihin katsomista’.
Markus Laakson Every
breath you take on mainio hetki lasten leikistä valon kanssa. Sinänsä
pelottava kummitus muuttuu tarkemmin katsottuna naurua pidätteleväksi
kummitukseksi.
Yhteiskuntakriittisiäkin kannanottoja joukosta on
löydettävissä. Petrin Feeling
Light-headed kuvaa yksilön asemaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään.
Lisää Pälsiä : ”Etevästi valmistettua taidevalokuvaa, jossa
valaistus ja ilmavuus ja tasapaino ovat hyvät, katselee mielikseen, vaikka sen
aihe olisi aivan vähäpätöinen ja kuva siis vailla varsinaista sisältöä.”
Kuvan sommittelu määrittää, onko kuva helppo vai vaikea
katsoa. Pälsin mainitsema ilmavuus ja tasapaino ovat näitä tekijöitä.
Sommittelun avulla vaikutetaan katsomiskokemukseen. Sommittelu muodostuu kuvan
elementtien sijoittelusta, käytettävistä linjoista, muodoista ja pinnoista.
Sommittelusäännöt auttavat alussa kehittämään omaa
kuvailmaisua parempaan suuntaan. Jatkossa säännöt hallitseva ja niitä tietoisesti rikkovan
kuvaajan töitä on edelleen ilo katsella. Mutta sääntöjen rikkominen ei ole
itseisarvo vaan taitavissa käsissä mielenkiintoinen tehokeino.
Kuvan tekeminen ei vaadi välttämättä mittavaa
kuvankäsittelyä. Tämän kuukauden aihe laittoi mielikuvituksen liikkeelle ja toi
esille satuja ja tarinoita muutaman vitsin lisäksi. Joukossa oli muutama taiten
toteutettu yhdellä valotuksella ja jälkikäsittelyssä toteutettu valokuva.
Sami Konton tyttärensä ideoita toteuttavat kuvat olivat
mukavia katsella. Ilmaisussa oli havaitavissa jopa viitteitä Film Noir- kuvamaailmaan
(gSAM_4761-3
ja Old
mortuary) ja yllättävää odotuksia
rikkovaa huumoria (Sami_Kontto_Energy
girls).
Niko Puumalaisen keiju- tai enkelikuvat (In
the forest ja Red
Head Angel) ovat toinen esimerkki hienoista yhden valotuksen kuvista. Huolelinen
suunnittelu, hyvä tarina ja taiten tehty jälkikäsittely antavat kuville
Nikomaisen leiman.
Kolmas lainaus Pälsiltä:”Teknillisesti virheettömät ja
autavan selkeät kuvat ovat kelvollisia näppäilykuvia. Niistä voi valita parhaat
määräämällä niiden tarkoituksen. Mieskohtaiseksi muistiinpanoksi kelpaa
huonokin kuva. Muille näytettäväksi aiotun kuvan tulee olla ainakin
teknillisesti tyydyttävä. Julkaistavaksi tarkoitetussa kuvassa on selkeys
suurin avu.”
Pälsin mainitsema selkeys ei tarkoita kauttaaltaan terävää
ja tarkkaa kuvaa, vaan taiten käytettyä terävyysaluetta pääkohteen
irrottamiseksi. Taustasta irrotus voidaan toki tehdä muillakin keinoin, esimerkiksi
valolla tai riittävällä kontrastilla.
Valotus on ongelmallinen käytännössä kaikissa tilanteissa.
Valotusta voi korjata kuvaustilanteessa vallitsevien olosuhteiden mukaan tai
jälkikäsittelyssä. Automaattiohjelmien välttäminen ja RAW- formaatissa
kuvaaminen helpottavat kokonaisuuden hallintaa.
Arviointilautakunnan suosikkikuva on tällä kertaa riemastuttava Pekka
Huuskosen Take me to your leader
kuvan vähäisistä teknisistä rajoitteista huolimatta. Mainio myönteinen
iloittelu mielikuvitusmaailmassa Vesa Lehtimäen jalanjäljissä. Kuvaaja on
lisäksi laittanut itsensä likoon. Hyvä Pekka!
Sakari Pälsin oppeja mukaillen- Näppäilkää hyviä kuvia
Lauri ja Petteri
PS, Joulukussa ennakkoarvioinnin suorittavat Lauri ja Pasi. He tekevät arvioinnista omanlaisensa, tämä oli tällä kertaa tällainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti